Tutkimussuunnitelma-ahdistus

Tutkimussuunnitelmasta on tehty aivan liian iso mörkö. Ymmärrän, että siinä pitää kuvata tutkimuksen tausta, tarve ja tutkimuskysymykset sekä käytettävät metodologiat. Mutta sitä en ymmärrä, että tutkimusmenetelmät  ja aineisto pitää kuvata todella tarkasti ja yksilöiden, aivan kuin aineisto olisi jo käytännössä kasassa. Kaikki mittarit pitää olla jo määriteltynä, pitää osata kuvata odotettavissa olevia tuloksia,  teoria täytyy olla kiteytettynä yhteen kappaleeseen ja tutkimuksen vaikuttavuus todennettu myös. Ja kaiken kukkuraksi pitää selvittää, mitä aikoo julkaista, millä otsikolla ja missä.

Olen aina luullut, että tutkimusta tehdään siksi, kun ei vielä tiedetä vastauksia joihinkin kysymyksiin. Saati, että tutkija tietäisi, mikä on järkevin tapa edes lähestyä tutkimuskysymyksiä. Siksi minusta on jotenkin absurdia, että jo tutkimussuunnitelmaa kirjoittaessa pitäisi käytännössä tietää vastaukset kysymyksiin ja tutkimus olisi hyvä olla jo suurin piirtein puolivälissä. Puhumattakaan siinä, että pitäisi olla jo jonkinlaiset artikkelikäsikirjoitukset olemassa ja niiden pitää ilmeisesti olla jo julkaisuprosessissa. Ja joo, totta kai tämä kaikki pitää tiivistää kuuteen sivuun ja sen pitää olla niin selkokielistä ja yleistajuista, että kuka tahansa kadulta repäisty arvioija pystyy sanomaan suunnitelmaan juutajaata. Kuitenkin sen pitää olla tieteellisesti uskottavaa, eli teoriaa ja jargonia pitää  löytyä niin maan perkuleesti. 

Tohtorikoulutus oli ainakin aiemmin tarkoitettu siihen, että opetellaan tutkijan työtä. Miksi minä tekisin puolet työstä ennen, kuin olen edes päässyt sisään? Onko tämä jokin fuksiaisten nolauskoe, että jos että jos et edes tästä selviä niin heippa? Edes työhaastattelut eivät ole näin vaikeita, vaikka työpaikkailmoituksissa haetaankin usein jotain rakettitieteilijöitä.

Uskon enemmän siihen, että hyvin suunniteltu jää tekemättä. Ei ole mitään järkeä hinkata yksityiskohtaista suunnitelmaa, kun mukana on aina pari muuttujaa. Päätin, että kokeilen nyt kerran ja jos ei tärppää, niin jatkan tutkimuksen tekemistä pienimuotoisemmin työn ohessa. Ehkä tämä on vain  huijarisyndrooman aiheuttamaa väsymystä ja ahdistusta, mutta joka tapauksessa tutkari ja kaikenmaailman selvitykset, todistukset  ja liitteet hakemukseen on kerätty kasaan ja lähetetty tuomiolle. 

Valintakokeisiin valmistautumista

Siinä se huhtikuu hurahti ohi. Vaihdoin nyt keväällä työpaikkaa, ja ensimmäinen kuukausi uudessa työssä meni todella nopeasti uutta opiskellessa ja totutellessa uuden työpaikan sekä uuden asiakkaan kuvioihin. Pääsykokeisiin valmistautuminen on siksi ollut viimeisen kuukauden aikana melko vähäistä. Olen lenkkeillessä kuunnellut kielitaitoa aktivoidakseni YLEN vanhan espanjan mp3-kurssin, mutta muuta en ole ehtinyt kertaamaan.

Valintakokeiden aikataulu

Helsingin yliopisto järjestää valintakokeet tänä vuonna pandemiasta huolimatta fyysisenä tilaisuutena Messukeskuksessa. Espanjan kielen valintakoepäivä on perjantaina 28.5.2021, joten kertausaikaa kokeeseen jää siis tämän viikon loppu ja 3 viikkoa.

Portugalin kielen valintakoe järjestetään maanantaina 31.5.2021 maailman kielten ja kirjallisuuden valintakokeen nimisenä, ja samalla kokeella valitaan opiskelijat paitsi kielitieteeseen, myös sellaisiin kieliin, joiden lähtötaso alkaa nollasta eli hakijalta ei edellytetä aiempaa kielitaitoa haettavassa kielessä.

Mielenkiintoista on se, että siinä missä espanjan kielen valintakoe tehdään perinteisen paperin ja kynän avulla, maailman kielten ja kielitieteiden valintakoe suoritetaan digitaalisessa valintakoejärjestelmässä Messukeskuksessa hakijan omalla kannettavalla tietokoneella.

Valintakokeiden sisältö

Portugalin kielen valintakokeessa hakijan on osoitettava, että hän hallitsee kieliopilliset peruskäsitteet, joiden avulla hakija osaa analysoida koetilaisuudessa jaettavaa kieleen liittyvää aineistoa. Valintakokeeseen ei siis ole mitään ennakkoon luettavaa materiaalia, vaan valintakoe perustuu täysin kokeessa jaettavaan aineistoon.

Espanjan kielen valintakokeessa hakijan on osoitettava, että hän hallitsee espanjan kielen peruskieliopin ja -sanaston, kykenee analysoimaan espanjankielisen tekstin sisältöä ja kieliopillista rakennetta sekä ymmärtää ja osaa tuottaa espanjankielistä tekstiä. Valintakoe perustuu vieraiden kielten B3-oppimäärään espanjan kielessä, mikä tarkoittaa lukion vuoden 2015 opetussuunnitelman mukaisesti vähintään 8 syventävän kurssin tietojen hallintaa.

Suunnitelma pikakertaukselle

Valintakokeita varten kertaan koko espanjan kielen B3-oppimäärän ja kieliopilliset peruskäsitteet. Jos aikaa jää, vilkuilen edellisen vuoden espanjan kielen sekä maailman kielten ja kirjallisuuden valintakokeita ja niiden oikeita vastauksia.

Valitsin espanjan kielen B3-oppimäärän kertaukseen neliosaisen Otavan Dime-kirjasarjan, joka on käytössä ainakin Espoon aikuislukiossa Omniassa. Sain kirjat onneksi lainaksi Helmetistä, josta olisi löytynyt myös kirjoihin liittyviä cd-levyjä. Koska valintakokeessa ei arvioida suullista kielitaitoa tai kuullun ymmärtämistä, jätin cd:t lainaamatta.

Otavan Dime-kirjasarja

Jokainen Dime-sarjan kirja koostuu kymmenestä luvusta. Jos saan kerrattua ensimmäisen kirjan tulevana viikonloppuna, seuraavan kolmen viikon aikana intensiivinen kertaustahti on sitten 2 lukua per arkipäivä. Loput viikonloput ajattelin pitää vapaina.

 - Teija