Varavaihtoehtoja

Niinhän siinä sitten kävi, ettei opiskelupaikkaa Helsingin yliopistosta napsahtanut. Tulokset tulivat jo heinäkuussa, ja omat fiilikset olivat kesän alussa niin pettyneet, että keskityin kesällä vain pelaamaan rugbya ja tekemään töitä.

Miten se valintakoe sitten meni?

Helsingin yliopistoon portugalin kielen opiskelijaksi haki kevään 2021 yhteishaussa yhteensä 50 hakijaa, joista ensisijaisia oli 15. Ensikertalaisia hakijoita oli 29. Kaikki valintatavat mukaan lukien hyväksyttyjä oli 7 ja kaikki ottivat paikan vastaan. Hyväksytyistä ensikertalaisia oli 5, joten hyväksytyksi tuli 2 ei-ensikertalaista hakijaa. Todistusvalinnassa hyväksyttyjä oli 4, joista 3 ensikertalaista ja 1 ei-ensikertalainen. Alin hyväksytty pistemäärä todistusvalintajonossa ensikertalaisille hakijoille oli 93,0 ja ei-ensikertalaisille hakijoille 132,7. Omat todistuspisteeni 106,2 riittivät ei-ensikertalaisten todistusvalintajonossa 4. varasijalle. [1]

Valintakokeeseen osallistui 18 hakijaa. Koevalinnan perusteella valittiin opiskelemaan 3 hakijaa. Alimmat hyväksytyt pisteet valintakoejonossa kaikille hakijoille oli 85. Vastaavasti alimmat hyväksytyt pisteet ensikertalaisille hakijoille oli 72.5. Ainoa sisään päässyt ei-ensikertalainen oli ilmeisesti valintakokeen paras 85 pisteellään. Itse jäin valintakoevalinnassa 1. varasijalle 80 pisteellä. Kaksi muuta valintakokeella valittua olivat ei-ensikertalaisia, joista ainakin toinen sai minua huonommat pisteet 72.5. Olin siis valintakokeeseen osallistuneiden 18:ta hakijan joukossa joko toinen tai kolmas. Sisään päästäkseni minun olisi pitänyt sijoittua valintakokeessa ensimmäiseksi, koska vain yksi ei-ensikertalainen hakija pääsi valintakokeella sisään Helsingin yliopistoon opiskelemaan portugalin kieltä vuonna 2021. Jos taas olisin ollut ensikertalainen hakija, olisin päässyt sisään opiskelemaan portugalin kieltä sekä todistus- että valintakoevalinnassa.

Mitä seuraavaksi

Plan A: Ensimmäinen suunnitelma meni siis tältä vuodelta mönkään. Aina on kuitenkin hyvä miettiä varavaihtoehtoja.

Plan B: Mikäli haluaisin parantaa mahdollisuuksiani päästä sisään todistuksella, minun pitäisi tehdä reaalikoe uudelleen sekä kirjoittaa hyvin joku ylimääräinen kieli ylioppilaskirjoituksissa. Näin voisin saada enemmän pisteitä todistusvalinnassa.

Plan C: Toinen varavaihtoehto olisi saada ensin joku alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävä opinto-oikeus, opiskella portugalin kielen perusopinnot maksullisina opintoina avoimessa yliopistossa, ja tämän jälkeen hakea opinto-oikeutta portugalin kieleen siirtohaun kautta.

Tällä hetkellä ei huvita panostaa aikaa ylioppilaskirjoituksiin, eikä aikani riitä opiskelemaan päiväopiskelijana avoimessa, joten haen todennäköisesti ensi keväänä sitten uudestaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Hain kyllä nyt syksyn yhteishaussa ammattikorkeakouluun, jotta plan C voisi olla jossain kohtaa mahdollinen.

 

Lähteet

[1] Helsingin yliopisto 2021. Vuoden 2021 tilastoja. https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-kandi-ja-maisteriohjelmiin/tilastoja-opiskelijavalinnoista

Portugalin kielen intensiivietäkurssi

Ensinnäkin, jee! Sisko pääsi opiskelemaan tohtoriksi! Ihan superhienoa ja oon niin ylpeä siskostani! Tohtoriopinnot tai tohtoriopiskelijaksi pääseminen ei ole todellakaan mikään läpihuutojuttu, joten on kiva päästä seuraamaan vierestä matkaa tohtoriksi 😊 Onnittelut vielä siskolle!

Omat kieliopinnot portugalin kielen osalta ovat aika alkuvaiheessa. Osallistuin kesäkuun alusta lähtien ihan ensimmäiselle portugalin kielen intensiivikurssille ikinä ja oli kyllä kaiken käytetyn ajan arvoista! Tänään oli kurssin loppukoe, joten nyt on aikaa fiilistellä kurssia.

Portugalin intensiivikurssin järjestäjänä toimi Helsingin kesäyliopisto, ja vallitsevan pandemiatilanteen takia kurssi järjestettiin kokonaan verkkokurssina Moodlessa. Itselle tämä sopi enemmän kuin hyvin, koska olen päivät etätöissä eikä siten tarvinnut käyttää aikaa turhaan siirtymiseen opetuspaikalle. Kurssin ainoa miinuspuoli oli se, että koska kurssi järjestettiin ilta-aikaan, puolisoni joutui venymään ja hoitamaan lastamme oppituntien ajan.

Verkkokurssi sisälsi yhteensä 12 x 3 tuntia opetusta yhteensä neljän viikon ajan. Tunnit pidettiin maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin aina 3 tuntia kerrallaan Zoom-alustalla yhdessä sekä ns. breakout-huoneissa. Kyseiset päivät tuntuivat toki aika pitkiltä, koska oppitunnit olivat heti kello 17.15 etätyöpäivän jälkeen aina kello 20.00 asti. Silti voin lämpimästi suositella kurssia, koska opettaja Eriikka Reko oli ihan huippu!

Kurssilla keskityttiin Portugalin portugaliin mikä oli hyvä asia, koska kaikki Udemy-kurssit ja Netflix-sarjat ovat täynnä Brasilian portugalia. Muutenkin opettaja käytti paljon aikaa heti alussa pelkkään ääntämisen opettamiseen ja kannusti opiskelijoita puhumaan portugalin kieltä heti alusta lähtien. Kurssilla saimme perustiedot portugalin kielen ääntämisestä sekä paljon tapatietoa ja käytännön kokemusta erilaisista kielenkäyttötilanteista.

 Kurssilla työmuotoja olivat:

• opettajan portugalinkielisen puheen kuuntelu tunnin alussa
• äänitteen kuuntelu
• tekstikappaleen ääneen luku parin kanssa tai pienessä ryhmässä
• suullinen harjoittelu lausuen sanoja opettajan antaman esimerkin perässä
• kielioppiasioiden läpikäynti opettajajohtoisesti
• erilaisten kommunikaatiotilanteiden harjoittelu suullisesti yhdessä parin tai pienryhmän kanssa
• kirjan kappaleista tehtyihin kysymyksiin vastaaminen parin kanssa suullisesti
• tehtävien teko omalla ajalla sekä kirjan kappaleiden kuuntelu hyödyntäen kustantajan ilmaista mobiilisovellusta

Kurssikirjana käytettiin uutta Descobertas-oppikirjaa. Hankin itse osat 1 ja 2 heti valmiiksi, jotta voin jatkaa itseopiskelua kurssin jälkeen. Kirjaa saa hyvin varustetuista kirjakaupoista ympäri Suomen. Kirjan tehtävät tehtiin itsenäisesti eikä niitä käyty kurssilla erikseen läpi, koska vastaukset olivat ostettavissa kustantajan sivuilta. Näin aikaa säästyi suullisen kielitaidon harjoitteluun muiden opiskelijoiden kanssa.

Kokonaisuutena Helsingin kesäyliopiston portugalin kielen kolmen opintopisteen intensiivialkeiskurssi etänä on täyden kympin kurssi, jos haluat opiskella portugalin kieltä opettajajohtoisesti. Kurssimaksu on sata euroa, eli todella vähän sillä kurssi on loistava sijoitus oman kielitaidon kehittämiseen.

Paikka hallussa!

Tiistaina saapui virallinen hyväksymiskirje tohtoriohjelman valinnoista sähköpostitse. Olin toki tiennyt päässeeni sisään jo kesäkuun alusta, koska ohjaajani ilmoitti asiasta sähköpostilla heti valintakokousta seuranneena maanantaina. Ei siis tarvinnut kärvistellä juhannusviikolle saakka. 

Tuossapa se sitten on. Oma polkuni, jota lähden tallustamaan ja jonka päätepisteessä toivottavasti tohtorinhattu odottaa reilun 5 vuoden päästä. Nyt vain peukut pystyyn myös siskolle!

Tämä nykyinen valintaprosessi korkeakoulutukseen on mielenkiintoinen. Testasin osoitteessa todistusvalinta.fi, miten minun olisi käynyt vuosi sitten todistusvalintahaussa korkeakouluihin. Minunkin keskinkertaisilla ylppäripapereillä (äikän laudatur, enkun ja ranskan eximia, ruotsin ja lyhyen matikan magna ja vanhan reaalin eximia, jota en kuitenkaan laskuriin syöttänyt) olisi tuonut pääsyn jokaikiseen ammattikorkeakouluun lähestulkoon mihin tahansa koulutusohjelmaan. Yliopistoistakin olisin pääsyt mihin tahansa yliopistoon, toki en ihan kaikille aloille. Olisin päässyt suoraan opiskelemaan mm. yleistä kirjallisuustiedettä,  suomen, ranskan, ruotsin tai englannin kieltä. Myös tuota siskon haaveilemaa portugalia Helsingin yliopistoon. Ovet kauppikseen olisivat auenneet poikkeuksetta. Myös oikikseen julkisoikeuden puolelle olisin päässyt Joensuuhun. Maa- ja metsätalouspuoli olisi ottanut minut avosylin vastaan, samoin liikenne ja logistiikka. Joillekin tekniikan aloille kynnysehto ei täyttynyt, ja lääkikseen ja biologiaan ei mitään jakoa. Yhteiskuntatieteisiin ei pisteet riittäneet, eikä historiaan, mutta esim. taiteen ja kulttuurintutkimukseen ja musiikkitieteisiin kyllä. Opetus- ja kasvatusalaan liittyen ainoastaan psykologia olisi ollut nounou. Olisin päässyt jopa tietojärjestelmätiedettä, tilastotiedettä ja matematiikkaa opiskelemaan, lyhyellä matikalla! Ihan jäätävää. Ja jos vanhan mallin reaalista olisi saanut pisteitä (kirjoitin siis maantiedon ja taisin vastata yhteen fysiikan kysymykseen), niin todennäköisesti olisin päässyt myös geotieteitä tai maantiedettä opiskelemaan mihin vain. Ilman reaaliakin olisin päässyt kemiaa opiskelemaan. 

Siis onko korkeakoulutukseen pääseminen näin helppoa? Ei pääsykokeita, ylioppilaat saa öllötellä koko kevään ja vain kävellä sisään yliopistoon? Mitä tällainen tekee motivaatiolle? Nyt olen kyllä ihan tyytyväinen, että tohtorikoulutukseen päästäkseen täytyy oikeasti nähdä vaivaa. 

Valintakokeet ohi

Viime perjantaina osallistuin Helsingin yliopiston espanjan kielen valintakokeeseen, ja tämän viikon maanantaina oli vuorossa maailman kielten ja kielitieteiden valintakoe.

Kokemuksena kumpikaan valintakoe ei ollut rankka, vaan ne vaativat lähinnä perselihaksia. Molemmat valintakokeet järjestettiin Helsingin messukeskuksessa hallissa numero 7, ja ne kestivät 3 tuntia.

Espanjan valintakoe oli paperinen. Kokeessa piti lukea Brexitiä käsittelevä espanjankielinen artikkeli, ja siihen liittyen oli monivalintakysymyksiä, lauseen täydennystä ja luetun ymmärtämistä. Lisäksi kokeessa oli perinteisiä aukkotehtäviä sekä kääntämiseen liittyvä tehtävä. Omasta mielestäni koe meni ihan hyvin, mutta en usko saamani pisteiden riittävän sisäänpääsyyn.

Maailman kielten ja kielitieteiden valintakoe sen sijaan oli digitaalinen. Kokeessa oli 2 osiota. Ensimmäisessä osiossa piti lukea artikkeli, joka käsitteli historiallista ja vertailevaa kielentutkimusta. Artikkelista esitettiin 20 monivalintakysymystä, joihin oli annettu 4 vastausvaihtoehtoa. Toinen osio oli perinteisesti jaettu kahteen osaan: Ensimmäinen osa käsitteli kuvitteellisen kielen lauseiden morfologian analysointia. Toisessa osassa piti myös osata pilkkoa toisen kuvitteellisen kielen lauseita osiin, ja sen perusteella valita oikea suomenkielinen käännös viidelle kuvitteellisen kielen lauseelle. Koe meni osaltani varmaan ihan hyvin, mutta kokeessa oli yksi iso ongelma: Vain 30 ensimmäisessä osassa menestyneen kokelaan kokeen toinen osa arvosteltaisiin. Eli jos en sijoitu 30 parhaan joukkoon 1. osan perusteella, minun toista osaa ei arvotella ollenkaan enkä siten voi tulla valituksi. Luetun ymmärtämisellä oli tässä siis todella suuri painoarvo.

Kokonaisuutena molemmat pääsykokeet oli hyvin järjestetty ja poikkeusolot oli luonnollisesti huomioitu. Koepaikka oli helppo löytää, koska Pasilan asemalta piti kävellä vain Messukeskukselle, ja siellä punapaitaiset Helsingin yliopiston tyypit seisoivat sisäänkäynneillä ohjaamassa ihmisiä oikeisiin paikkoihin. Ovella piti esittää henkilöllisyystodistus ja digitaalisessa kokeessa myös etukäteen saatu QR-koodi.

Todistusvalinnan tulokset on muuten jo julkaistu. Maailman kielten ja kielitieteiden valinnassa jäin 6. varasijalle, mikä oli ennalta-arvattavaa, koska vanhamuotoisesta reaalista en saa pisteitä. Espanjan kielen todistusvalinnassa en täytä kynnysehtoa, joten en edes voinut päästä sisään todistuksella.

Nyt sitten vain odotellaan valintakokeiden tuloksia. Ne julkaistaan viimeistään 9.7.2021.

Tällä viikolla aloitin myös ihan ensimmäisen portugalin kielen alkeiskurssin Helsingin kesäyliopistossa. Kurssi järjestetään etänä. Kerron siitä lisää erillisessä postauksessa, mutta voin jo nyt sanoa, että on kyllä ihan mahtava kurssi ja huippuosaava opettaja, Eriikka Reko.