Kääntäjäksi?

Olen IT-alalla työskentelevä humanisti, enkä vieläkään tiedä mikä minusta tulee isona. Opiskelin ensin tutkinnon englannin kielestä ja sitten tietotekniikasta. Haluaisin päätyöni ohella työskennellä osa-aikaisena espanjan ja portugalin kielen kääntäjänä ja mahdollisesti työskennellä jommassakummassa maassa, ja siksi perustin tämän kielten opiskeluun liittyvän blogin tukemaan omaa vieraiden kielten opiskelua ja kunnianhimoista tavoitettani, jonka esittelen seuraavaksi.

Tavoitteet

Kevään 2021 yhteishaku päättyi eilen. Siispä ajattelin tässä samalla julkaista uuden tavoitteeni: Minäkin lähetin hakemuksen yhteishaussa, ja tavoittelen tänä keväänä opiskelupaikkaa Helsingin yliopistoon kielten kandiohjelmaan portugalin kielen opintosuuntaan. Tavoitteenani on saada opinto-oikeus, opiskella portugalin kieltä yliopistossa ja tehdä kolmas maisterin tutkinto pakettiin vuoteen 2027 mennessä.

Miksi kandiohjelma eikä suoraan joku maisteriohjelma?

Aikaisempien yliopisto-opintojeni perusteella voisin hakea suoraan johonkin maisteriohjelmaan. Pääkaupunkiseudulla asuessa lähimpiä vaihtoehtoja ovat Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Aalto-yliopisto tarjoaa useita maisteriohjelmia, joihin haetaan syksyisin, joten se ei ole juuri nyt ajankohtaista. Suoraan johonkin Aalto-yliopiston maisteriohjelmaan hakeminen ei kuitenkaan tällä hetkellä edes tunnu mielenkiintoiselta, koska haluaisin nimenomaan opiskella lisää espanjan ja portugalin kieliä tekniikan sijaan.

Helsingin yliopistossa eniten minua kiinnostaa Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma, sekä kielten maisteriohjelma. Aikaisemmat opintoni ovat englannin kielestä ja tietotekniikasta, ja näiden perusteella voisin hakea opiskelemaan lisää englantia kääntämisen näkökulmasta, mikä taas ei kiinnosta yhtään. Kielten maisteriohjelman pääsykriteerinä on vähintään 60 opintopisteen laajuiset, yliopistotasoiset, maisteriohjelman opintosuuntaan soveltuvat perus- ja aineopinnot tai vastaavan tasoiset ja laajuiset opinnot. Olen aiemmin opiskellut ainoastaan espanjan perusopinnot, joten se yksistään ei riitä portugalin tai espanjan kielten opiskelemiseksi kummankaan maisteriohjelman puitteissa.

Suomessa portugalin kieltä opetetaan ainoastaan Helsingin yliopistossa alkeista lähtien, ja siksi ainoaksi mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi jäi hakea kielten kandiohjelmaan. Perus- ja aineopinnot suoritettuani joko portugalin tai espanjan kielessä voisin jatkaa syventäviin opintoihin kielten maisteriohjelmassa.

Haasteet opinto-oikeuden saamiselle

Käyn päivätöissä, joten valintakokeisiin valmistautuminen tulee olemaan rajallista. Asetin portugalin kielen opintosuunnan ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, koska maailman kielten ja kielitieteiden valintakoe ei perustu aiempaan kielitaitoon haetussa kielessä, eli hakijan ei siis tarvitse osata portugalin kieltä tullakseen valituksi. Portugalin kielen valintakoetta varten ei myöskään ole varsinaista luettavaa materiaalia, mutta ajattelin käydä läpi edellisen vuoden valintakokeita sekä kerrata joitain kielitieteen perusteita ja terminologiaa.

Asetin espanjan kielen opintosuunnan toiseksi vaihtoehdoksi, ja valintakokeessa hakijan oletetaan hallitsevan vähintään lukion lyhyt oppimäärä. Espanjan kielen valintakoetta varten minun pitäisi siis ehtiä kerrata koko lukion lyhyen espanjan kielen oppimäärä (10 kurssia) kahdessa kuukaudessa. Tämä voi olla tällä aikataululla vähän mahdoton yhtälö.

Toinen haaste on se, että en voi tulla valituksi todistusvalinnassa kummassakaan kielessä. Espanjan kielen todistusvalinnan kynnysehtona on suomalaisista ylioppilaskokeista pitkä espanja vähintään arvosanalla M tai lyhyt espanja vähintään arvosanalla E. Suoritin aikoinaan lyhyen espanjan 4 kurssia käytyäni arvosanalla C, eli se ei riitä kynnysehdon täyttymiseksi.

Portugalin kielessä todistusvalinnassa olisi saatava vähintään 90 todistuspistettä, jotta voisi ylipäätään tulla valituksi, kun hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen. Taulukoiden perusteella ylioppilastutkintotodistuksesta saamani pisteet ovat tämän vuoden portugalin kielen todistusvalinnassa vain 106,2 sillä en saa vanhamuotoisesta reaalista pisteitä. Viime vuonna todistusvalintajonon alin hyväksytty pistemäärä portugalin kielessä kaikille hakijoille oli 125,8. Todennäköistä siis on, että en voisi päästä sisään portugalin kieleenkään todistusvalinnalla. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi jää osallistua valintakokeisiin.

Kolmantena haasteena on se, että en ole ensikertalainen hakija, minkä takia koevalinnan perusteella sisäänpääsy sijoittumalla muutaman valittavan hakijan joukkoon on todella vaikeaa. Valintakokeissa olisi onnistuttava lähes sataprosenttisesti, jotta ovet portugalin kielen tai espanjan kielen opiskeluun aukeaisivat Helsingin yliopistossa.

Varasuunnitelma ja porsaanreiät

Aina täytyy olla varasuunnitelma! Varasuunnitelmani on opiskella portugalin kielen perusopinnot Helsingin avoimessa yliopistossa ja hakea uudestaan portugalin kielen opinto-oikeutta keväällä 2022. Ostin itselleni kesäkuussa alkavan portugalin kielen etäkurssin, ja ko. kurssin avulla on tarkoitus opiskella ensin ihan alkeet portugalin kielestä osaavan opettajan johdolla pelkän Duolingo-sovelluksen käytön tai itseopiskelun sijaan.

Porsaanreikiäkin on, tavallaan. Palaan niihin toisessa postauksessa.

Sellaiset ovat siis tavoitteet ja suunnitelmat. Tervetuloa blogiini seuraamaan portugalin ja espanjan kielten opiskelua 😄

-Teija